Monet valokuvausta harrastavat suhtautuvat intohimoisesti ihmisten kuvaamiseen: he rakastavat tutkia ihmisten kasvoja, valon ja varjon leikkiä ja erilaisten tunteiden viipyilyä kasvoilla. Ihminen tarjoaa loputtomasti erilaisia kuvakulmia, joita voi varioida loputtomiin. Kasvokuvauksessa erikoistuakseen on hyvä lähteä kuvaamaan rohkeasti vaikkapa aluksi läheisiä ihmisiä ympärillään ja laajentaa sitten tuntemattomiin esimerkiksi kadulla.

Aidon kasvokuvan ottaminen eroaa itse otetusta selfiestä huomattavasti monilla eri tavoilla. Selfiekamera ei anna realistista kuvaa siitä, miltä näytämme: se näyttää kasvomme peilikuvana ja usein parantelee ihoamme, halusimme sitä tai emme. Siksi kasvokuvaa ottaessa kannattaa tiedostaa, ettei lopputulos näytä selfieltä. Kannattaa myös hylätä ajatus siitä, kumpi puoli kasvoista on “parempi” kuvauspuoli ja antaa rohkeasti mahdollisuus uusille kuvakulmille. 

Kasvokuvaa varten voi ehostautua, mutta meikki kannattaa pitää melko kevyenä. Tarkasta ja laadukkaassa lähikuvassa paksu meikki voi näyttää raskaalta ja maskimaiselta, mikä voi jälkikäteen harmittaa. Jos kuva on tulossa esille, kannattaa pysyä omassa, tutussa tyylissä eikä tehdä radikaaleja muutoksia ulkonäköön vain kuvan ottamista varten. Jätä siis fiskars sakset laatikkoon ja unohda ajatus uudesta otsatukasta, vaan leikkaa uusi kampaus vasta kuvauksen jälkeen.

Jos olet innostunut ajatuksesta ryhtyä kuvaamaan ihmisiä, mutta et tiedä mistä aloittaa, ei hätää! Seuraavasta kuvausideasta voit aloittaa: pyydä läheisiäsi ottamaan jokin heille tärkeä esine, jonka kanssa otat heistä kuvan. Jos enosi on innokas ruuanlaittaja, saa hänestä hyvän kuvan paistinpannun kanssa. Sopiva paistinpannu löytyy osoitteesta https://www.kitchentime.fi/.  Jos serkkusi rakastaa keppihevosia, löytyy loiste hänen kasvoilleen varmasti yhteiskuvassa keppihevosen kanssa!